Abruzzese Maremmano
Abruzzese Maremmano on suuri italialainen laumanvartijakoira, jonka tehtävänä on jo tuhansien vuosien ajan ollut lampaiden ja muiden tuotantoeläinten suojeleminen pedoilta.
Rotu ei ole paimenkoira, eikä sen tehtävänä ole eläinten ohjaaminen, vaan niiden vartiointi ja puolustaminen. Abruzzese-Maremmano ei myöskään ole harrastus- tai palveluskoira, vaan ensisijaisesti työkoira.
Nykyäänkin rotua käytetään laajalti alkuperäisessä tehtävässään eläinten turvana. Se soveltuu myös aluevahdiksi. Tasapainoisen, varman ja luotettavan maremmanon kehittymisen edellytyksenä on, että koira saa tehdä työtä, johon se on alun perin jalostettu. Suurin osa rodun ongelmakäyttäytymisestä johtuu vääränlaisesta elinympäristöstä.
Abruzzese Maremmano on tarkka ja valpas vahti, joka ei yleensä hauku turhia. Vahdittavia eläimiä kohtaan se on nöyrä ja mielistelevä. Vaikka koira saattaa vaikuttaa rauhalliselta ja jopa laiskalta makoillessaan, se on aina välittömästi valppaana ympäristön muuttuessa.
Ulkonäöltään A-M on suuri ja voimakasrakenteinen. Pään tulisi olla mahdollisimman jääkarhumainen. Urosten säkäkorkeus on 65–73 cm ja paino 35–45 kg, narttujen 60–68 cm ja 30–40 kg. Rodulla on paksu, valkoinen ja säänkestävä turkki, joka soveltuu sekä kesään että talveen. Turkki on helppo hoitoinen ja vaatii pääsääntöisesti vain säännöllistä harjausta.
Luonteeltaan A-M on itsevarma, päättäväinen ja lempeä. Se toimii vahvasti vaistojensa varassa ja tekee mielellään päätöksiä itsenäisesti. Rotu on aktiivinen ja tarvitsee runsaasti tilaa ja laajoja alueita. Pelkät remmilenkit tai juoksuttaminen eivät täytä koiran tarpeita.
Kouluttaminen on haastavaa, sillä miellyttämisenhalu on rodulla vähäistä. Koira tarvitsee selkeän, johdonmukaisen ja rauhallisen omistajan, jolla on kärsivällisyyttä ja huumorintajua. Koulutuksessa tulee käyttää reiluja ja positiivisia menetelmiä, kuten nameja ja kehuja. Koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä ja runsaasti toistoja, mutta liiallista vaatimista kerralla tulee välttää.
Liian kova kuri aiheuttaa helposti epävarmuutta, arkuutta tai jopa aggressiivisuutta. A-M on luonteeltaan herkkä ja muistaa niin hyvät kuin huonotkin kokemukset koko elämänsä ajan. Tärkein yksittäinen taito, jota koiran kanssa tulee harjoitella, on luoksetulo.
Vartiointikäyttäytyminen on rodulla vahvasti perimässä, eikä sitä tarvitse erikseen opettaa. Nuorta koiraa on kuitenkin ajoittain ohjattava oikeanlaiseen käyttäytymiseen eläinten kanssa. Rotu on erittäin älykäs ja oppii nopeasti.
Abruzzese Maremmano leimaantuu vahvasti vahdittaviinsa ja puolustaa omaansa pelottomasti. Se pyrkii ensisijaisesti karkoittamaan uhan voimakkaalla haukulla, mutta äärimmäisessä tilanteessa saattaa käyttää hampaitaan, mikäli uhka ei poistu. Koira kokee uhkana kaiken vieraan, joka pyrkii tunkeutumaan sen alueelle.
Omistaja on aina vastuussa koirastaan. Rodun pitämisessä on huolehdittava asianmukaisista aidoista, jotta vaaratilanteilta vältytään, ja koirasta on ilmoitettava selkeästi varoituskyltein.
Koiran käyttäytymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ympäristö, jossa se elää. Abruzzese Maremmanon paikka on maaseudulla, jossa se saa rauhassa toteuttaa rodulle tyypillistä vartiointikäyttäytymistä. Kerrostalot, rivitalot, paritalot tai vastaavat asumismuodot eivät sovellu rodulle, eikä edes aidattu rivitalopiha ole riittävä. Haukkuminen häiritsee helposti naapureita, ja koira kuormittuu tällaisessa ympäristössä merkittävästi.
Oikeissa olosuhteissa Abruzzese Maremmanosta kasvaa erinomainen vahti ja uskollinen kumppani jopa kymmeneksi vuodeksi.
Rodun nimi vaihdettiin loppuvuonna 2025 Cane da Pastore Abruzzese Maremmanoksi. Sitä alettiin käyttämään heti alkuvuodesta 2026 suomessa, mutta materiaalien yms tietojen päivittämiseen menee varmasti aikaa. Alla olevat linkit ovat mm. vanhalla Maremmano abruzzese nimellä. Ei anneta sen häiritä! Rotu edelleen sama!
LISÄÄ LUETTAVAN ARVOISTA LUKEMISTA LÖYTYY TÄÄLTÄ!
https://pellavatassun9.cms.webnode.fi/hyodyllista-luettavaa/